Vireystilan merkitys johtamistyössä

– miksi se ratkaisee?

Johtaminen ei ole vain strategiaa, prosesseja ja tavoitteita. Se on inhimillistä vuorovaikutusta – päätöksiä, kohtaamisia, kuuntelemista ja vaikuttamista. Näiden taustalla toimii aina jokin sisäinen tila, usein huomaamattomana: vireystila. Se määrittelee, millä tavalla ajattelemme, reagoimme, johdamme ja olemme muiden kanssa.

Moni johtaja yrittää kehittää taitojaan ulkoapäin – uuden työkalun, mallin tai koulutuksen avulla. Mutta ellei johtaja ymmärrä omaa vireystilaansa, mikään oppi ei juurru arkeen. Vireystila on kuin johtamisen käyttöjärjestelmä: kun se toimii, kaikki muu toimii paremmin.

 

Mitä vireystila tarkoittaa?

Vireystila kuvaa kehon ja mielen sisäistä aktiivisuuden tasoa – tunnetta siitä, kuinka hereillä, energinen, levollinen tai väsynyt olemme. Se vaihtelee luonnollisesti vuorokauden aikana ja reagoi tilanteisiin, stressiin, uneen, palautumiseen ja ympäristöön.

 

Neurobiologisesti vireystila pohjautuu autonomisen hermoston toimintaan:

• Sympaattinen hermosto lisää aktivaatiota – keho valmistautuu toimimaan, taistelemaan tai pakenemaan. Tätä voisi kutsua “kaasupolkimeksi”.
• Parasympaattinen hermosto laskee kierroksia – keho rauhoittuu, palautuu ja selkeyttää ajattelua. Tämä on “jarru”.

 

Terve hermosto joustaa näiden välillä tilanteen mukaan. Ongelmia syntyy, kun kaasua tai jarrua painetaan jatkuvasti.

Psykologisesti vireystila näkyy tunne- ja tarkkaavuustiloissa:

• optimaalinen vireys: keskittynyt, levollinen, läsnä
• ylivireys: hermostunut, levoton, reaktiivinen, ärtynyt
• alivireys: vetäytynyt, väsynyt, turtunut

 

Tutkimusten mukaan juuri kohtuullinen, tasapainoinen vireystila tukee oppimista, ongelmanratkaisua ja työssä suoriutumista. Ääripäät heikentävät ajattelua, muistia ja ihmissuhdetaitoja.

 

Miksi vireystila on johtajalle kriittinen?

Johtaja toimii harvoin tyhjiössä. Hänen vireystilansa heijastuu koko työyhteisön ilmapiiriin – joskus välittömästi, joskus hitaasti mutta väistämättä.

Optimaalisessa vireystilassa johtaja:

• tekee harkittuja, joustavia päätöksiä
• kykenee strategiseen ajatteluun
• oppii uutta
• kuuntelee aidosti
• toimii empaattisesti ja oikeudenmukaisesti

Toisin sanoen, hän johtaa ihmisiä, ei vain tekemistä.

 

Ylivireystilassa puolestaan:

• keskittymiskyky heikkenee
• ratkaisut kaventuvat mustavalkoisiksi
• reagointi muuttuu nopeaksi ja puolustautuvaksi
• kuuntelu ja empatia heikkenevät
• luovuus lamaantuu

Tutkimuksissa on havaittu, että voimakas ylivireys heikentää jopa IQ-tasoista suoriutumista, muistia, innovointia ja yhteistyökykyä. Tämä näkyy arjessa kiirehtimisenä, mikromanageerauksena, kärsimättömyytenä ja virheinä päätöksenteossa.

Alivireystilassa johtaja voi näyttää väsyneeltä, etäiseltä, passiiviselta tai siltä, ettei mikään enää sytytä. Tämä vaikuttaa motivaatioon, sitouttamiseen ja innostavaan johtamiseen.

 

Vireystila tarttuu – hyvässä ja pahassa

Ihmisen hermosto peilaa toisten hermostoja. Tämä on neurobiologinen ilmiö, ei valinta. Jos johtaja saapuu palaveriin pinnistellen, kireänä ja kiireisenä, koko tiimin vireystila nousee – ja ajattelu kapenee. Jos hän tulee levollisena ja läsnä, ympäristö rauhoittuu.

Siksi johtajan oma säätelykyky on yksi työyhteisön tärkeimmistä hyvinvointitekijöistä.

 

Vireystilan ymmärtäminen muuttaa johtamista

Kun johtaja tunnistaa oman vireytensä, hän pystyy:

• säätelemään kuormaa ajoissa
• palautumaan ennen uupumusta
• ottamaan vaikeita keskusteluja rauhassa
• luomaan työpaikalle psykologista turvallisuutta
• rakentamaan selkeyttä ja toiveikkuutta

Tämä ei ole pehmeää johtamista – tämä on neurobiologisesti älykästä johtamista.

 

Johtaminen alkaa kehosta, ei kalenterista

Usein johtajat pyrkivät kehittämään suoriutumista lisäämällä tekemistä. Todellinen käänne tapahtuu, kun he alkavat tarkastella itseään – ei kritiikin vaan uteliaisuuden kautta.

Kysymys ei ole siitä, onko johtaja väsynyt, innostunut, stressaantunut tai rauhallinen.
Kysymys on: tiedostaako hän sen?
Ja: osaisiko hän vaikuttaa siihen?

Kun vastaus on kyllä, johtaminen muuttuu kevyemmäksi, selkeämmäksi ja kestävämmäksi.

 

Kirjoittaja on Mia Ulvila, kasvatustieteen maisteri, Sanmayan yrittäjä, jooganopettaja, kouluttaja ja hyvinvoinnin asiantuntija, joka auttaa johtajia ja työyhteisöjä vahvistamaan itsemyötätuntoa, hermoston tasapainoa ja kestävää työssä jaksamista.