Joogan keinot hyvinvoivaan elämään

Kaikki tuntemani joogalajit länsimaissa pohjautuvat vähintäänkin väljästi Patanjalin joogasutriin. Joogasutrissa esitellään kahdeksanosainen joogan tie, joka kuljettaa ihmisen kärsimyksestä sisäiseen rauhaan ja onnellisuuteen. Kahdeksanosainen joogan tie sisältää yamat (suhde toisiin ja maailmaan), niyamat (suhde itseen), asanan (fyysinen harjoitus), pranayaman (hengitys), pratyaharan (aistit), dharanan (keskittyminen), dhyananan (meditaatio) ja samadhin (ykseys). Ne ovat yhteydessä toisiinsa mutta niitä voidaan tarkastella myös erillisinä. Kahdeksanosaa voidaan tulkita portaina, askeleina tai kehänä. Jokainen osista sisältyy toiseensa vaikka ovat olemassa myös erillisinä.

Jooga ei ole jumppaa tai kehon muokkaamista.

Jooga on ennen kaikkea itsekasvatusmenetelmä, jonka tekniikoita hyödyntämällä voit saavuttaa sisäisen rauhan. Sisäinen rauha on kaiken hyvinvoinnin perusta. Jatkuva kärsimys lakkaa. Siirrytään ottamisen halusta vastaanottamisen tilaan. Sitä on jooga.

Yleensä jooga mielletään asana-harjoituksena, joka on joogan fyysinen osa. Asana-harjoitukseen liittyy usein pranayama, joka liittyy hengitykseen. Pranayama on yksinkertaisimmillaan tietoisuutta luonnollisesta hengitysrytmistä. Pranayama voi olla myös tekniikoita. Sanana se tarkoittaa elämänvoimaa. Elämänvoima kulkee hengityksen mukana. ”Henki” on aika lähellä sitä.

Joogaa ei voi ymmärtää. 

Joogan voi ainoastaan kokea. Sen vuoksi asanaharjoitus on nykyihmiselle ensisijainen tie joogaan. Asana-harjoitus avaa oven jonnekin, mihin mieli ei yllä. Moni saa kokemuksen jo joogan alkutaipaleella pratyaharasta, aistien levollisuudesta. Pratyahara on aistien asettumista lepoon, se on sisäistä hiljaisuutta, liikkumattomuuden kokemusta. Pratyaharaa seuraa syvä keskittyneisyys, dharana.

Lisäksi joogan menetelmin kuuluvat ihmisen suhde itseen ja toisiin, yama ja niyama, jotka ovat moraalisia ”sääntöjä”, esimerkiksi väkivallattomuuden periaate (ahimsa) ja itsensä puhtaana pitäminen (saucha). Tässä kohtaa on hyvä pitää mielessä näiden moniulotteisuus sisäisen ja ulkoisen maailman suhteen. Joogan filosofiassa yamoja ja niyamoja on yhteensä kymmenen. En mene niihin tässä syvemmin. Niistä on hyvä kirjoittaa ihan erikseen. On kuitenkin niin, että joogan kokemus johtaa siihen, että suhde itseen ja maailmaan kasvaa yamojen ja niyamojen mukaisiksi. Se on luonnollinen seuraus joogan tiestä eikä se synny esittämällä tai pakottamalla.

Toki ”you can fake it, until you make it”! (Lue yamoista ja niyamoista, ja ala elämään sen mukaisesti! Löydä niistä itseä puhuttelet osat ja feikkaa! Huomaat pian että jokin sinussa alkaa muuttumaan. Kirjoitan tästä lisää myöhemmin.)

Meditaatio ja ykseys eivät ole harvoille ja valituille. Se on sinulle, minulle ja meille kaikille!

Dhyana ja Samadhi ovat kahdeksanosaisen joogan tien kaksi ”viimeistä” osaa. Dhyana on meditaatio ja Samadhi ykseys, tila jossa ei ole erillisyyden kokemusta. Joogaharjoitus ei kuitenkaan ole mikään vain harvoille ja valituille tarjottava itseoivallukseen johtava menetelmä. Vaan kaikki joogan osat, hengitys, aistien tyyntyminen, keskittyminen, meditaatio ja ykseys, ovat tarjolla ihan jokaiselle joogaan antautuvalle harjoittajalle. Meditaatio ja ykseys saattavat kuulostaa meikäläisestä melko kaukaisilta suurten ihmisten jutuilta mutta se ei ole niin, voit antaa niiden tula lähelle ja avautua sinussa. Se tapahtuu ihan kaikille, enemmin tai myöhemmin! Ne aukenevat kuin välähdyksen omaisina hetkinä, ja jollain joogakerralla saatat kokea jotain, mikä on sanojen tuolla puolen. Se koskettaa syvältä mutta et osaa sanoitta sitä. Et tiedä mitä se on. Et voikaan tietää. Voit vain kokea.

Silloin saat vastaanottaa joogan syvemmän opetuksen, tarkoituksen, joka kuljettaa sinua lähemmäs todellista itseäsi. Se on joogan päämäärä. Joogan opetuksen voit vain vastaanottaa, et saavuta sitä juoksemalla perässä, puristamalla ja pakottamalla. Antautuva harjoitus, sitoutuminen omaan harjoitukseen ja rehellinen kuunteleminen ovat keinoja, jotka tukevat harjoituksen muuntumista sinussa. Sinun sisäistä muutostasi. Alkua, josta ei ole paluuta.

Tavallinen elämä on joogaa. Asenne ratkaisee.

Harvoin joogan filosofia näkyy tunneilla tai filosofiaa erikseen opetetaan. Se juuri on joogan salaisuus. Kaikki tieto on turhaa. Voit lukea sitä mielen kiinnostuksesta. Voit opiskella ahkerasti ja antautua sille. Kuitenkin joogaharjoitus, oli se sitten hengittämistä, hiljaa istumista, näyttäviä asanoita, selinmaakuta, perhosta, puuta, alaspäin katsovaa koiraa tai mitä näitä nyt on, oli harjoituksesi mitä tahansa, joogan ydin on kokemuksessa.