Vieraskynä: Levottomalle edes hetken rauha - Eijan joogatarina
Nov 12, 2020Joogakoulu Sanmaya oli ensimmäisiä paikkoja, joihin ihastuin Seinäjoelle muuttamisen jälkeen. Seinäjoki on monipuolinen joogakaupunki. Ensimmäinen kosketukseni joogaan yli 10 vuotta sitten ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, sillä jooga vei minut epämukavuusalueelle. Ajattelin pitkään, että jooga ja joogavenyttely eivät sovi minulle, koska niissä tapahtuu niin vähän ja loppurentoutuksessa vain halusin aina päästä tunnilta pois tekemään asioita ja lyhentämään suoritelistaani. Keskittyminen ja rentoutuminen oli vaikeaa ja ne onnistuivat minulta paremmin aktiivisen tekemisen kautta.
Vuosiin en innostunut jatkamaan joogaa, vaan nautin nopeatempoisesta ryhmäliikunnasta, kehon ja mielen huoltoon riitti bodybalance. Kun kuntosalillani alkoi tutun ohjaajan joogakurssi, aloitin säännöllisen joogan enkä enää halunnutkaan lopettaa. Jokin minussa oli muuttunut ja tullut vastaanottavaisemmaksi joogalle. Siitä on nyt seitsemän vuotta.
Olin kolmikymppiseksi asti kova suorittaja ja arvotin itseäni suoritusten kautta opinnoissa, töissä ja vapaa-ajalla. Keho ja mieli alkoivat ilmoitella uupumusoireista. Sain mahdollisuuden kokeilla uutta työtä ja vaihdoin opettajan työt vuodeksi töihin kuntosalilla. Kävin saunajoogakoulutuksen ja toin lajin silloiselle asuinpaikkakunnalleni. Kun päätin palata opettajaksi ja jatkaa liikuntauraa enää vain sivutoimisesti, lupasin itselleni lahjaksi oikean joogaopettajakoulutuksen.
Löysin joogasta ihan uusia merkityksiä. Valitsin tutun kouluttajan takia yin-painotteisen koulutuksen, vaikka yinjoogan rauhallisuus oli minulle valtava haaste. Suorittajatyyppinä ohjasin joogaa kuntosalilla jo pian koulutuksen aloittamisen jälkeen. Myöhemmin oli kuitenkin pakko vähentää töitä ja jättää jooga harrastukseksi.
Olen saanut jostain sellaisen ajatuksen, että minun pitää olla hyvä niissä asioissa, joita teen, muuten niitä ei kannata tehdä ollenkaan. Jooga on hiljalleen auttanut hyväksymään keskeneräisyyden itsessä ja asioissa. Mikään ei koskaan ole valmista tai täydellistä. Joogaharjoitus ei ole suoritus, joka on joko onnistunut tai epäonnistunut.
Aamujoogassa olen kankea ja joskus chakratunnilla tulee itku. Parasta joogassa on, kun vertyneen kropan lisäksi joogamaton ulkopuolella pystyy hyödyntämään joogan henkisiä oppeja: tulee valtavasti oivalluksia itsestä ja maailmasta ja esimerkiksi stressinhallinta paranee. Hyvät joogaopettajat Sanmayalla helpottavat tätä kehitystä eikä joogaa koe suorituksena muiden joukossa.
Jooga pysyy kiinnostavana ja rakkaana harrastuksena, koska omasta kehosta, mielestä ja joogasta oppii loputtomasti uutta. Omat tarpeet ja itselle sopivat joogatunnit saavat muuttua useinkin, mutta yiniä yritän aina pitää mukana sen maadoittavan vaikutuksen takia. Sanmayalla nautin eri tunneista viikoittain. Pidän siitä, että tavoitteenani ei ole esimerkiksi päälläseisonta, vaan ainoastaan harjoittaa joogaa säännöllisesti. Vaikka tulisin tunnille kiireessä, levoton saa joogassa hetken rauhan. Oppii lempeämpää ja rakkaudellisempaa suhtautumista ja on enemmän läsnä hetkissä. Itselle tärkeille asioille kannattaa aina järjestää aikaa."
Kirjoittaja on Eija Kaipainen, joka pitää Lentävä joogamatto - nimistä blogia ja Instagram-tiliä, joilla käsittelee matkoja lähikulmille, maailmalle ja itseen. ❤