Kateus, häpeä ja huonommuus – mitä jos ne eivät olekaan vihollisia?

Kateus.
Huonommuuden tunne.
Häpeä.

Monelle nämä ovat tunteita, joita yritämme välttää tai työntää pois.

Kun tunnemme kateutta, saatamme ajatella, että siinä on jotain väärää. Kun koemme huonommuutta, saatamme alkaa arvostella itseämme. Ja häpeä voi saada meidät piilottamaan koko kokemuksen muilta.

Mutta mitä jos kateus, häpeä ja huonommuuden tunne eivät olekaan vihollisia?
Entä jos ne ovat viestejä, jotka yrittävät kertoa meille jotakin tärkeää?

Miksi tunnemme kateutta?

Kateus syntyy usein tilanteessa, jossa näemme toisessa ihmisessä jotakin, mitä itsekin jollakin tasolla kaipaisimme.

Se voi liittyä esimerkiksi:

• rohkeuteen

• ammattitaitoon

• taloudelliseen tilanteeseen

• elämäntyyliin

• ulkonäköön

• tapaan olla maailmassa

Kun näemme tämän toisessa, kehossamme saattaa tapahtua jotain. Rintaan voi tulla puristava tunne, mieli alkaa vertailla ja ajatukset voivat kääntyä itseä vastaan.

Usein ajatus menee näin:

“Miksi minulla ei ole tuota?”

Ja heti perään:

“Minulla ei ole siihen mahdollisuutta.”

Tämän jälkeen häpeä saattaa astua kuvaan.

“Miten voin olla näin kateellinen?”

Kateus voi olla kompassi

Kateutta pidetään usein negatiivisena tunteena, mutta se voi toimia myös eräänlaisena kompassina.

Kateus voi kertoa siitä, että jokin toisessa ihmisessä koskettaa jotakin elävää meissä.

Kun näemme toisessa ihmisessä jotain, joka herättää meissä kateutta, se voi viitata siihen, että arvostamme samaa asiaa.

Ehkä toivomme:

• enemmän vapautta

• enemmän rohkeutta

• enemmän näkyvyyttä

• enemmän mahdollisuuksia

Kateus voi siis olla merkki siitä, että jokin osa meissä haluaa laajentua.

Se ei välttämättä ole merkki siitä, että toisella on jotain, mikä on meiltä pois.

Miten kateus muuttuu huonommuudeksi ja häpeäksi?

Kateus muuttuu usein raskaaksi vasta silloin, kun siihen liittyy rajoittava uskomus.

Yksi yleinen uskomus on esimerkiksi:

“Minulla ei ole varaa valita sitä, mitä oikeasti haluan.”

Kun tällainen uskomus on syvällä sisällämme, kateus voi kääntyä itseä vastaan.

Silloin ajatukset voivat muuttua:

• “Minä en ole yhtä hyvä.”

• “Minä en koskaan pääse tuohon.”

• “Minun pitää tyytyä vähempään.”

Tässä kohtaa kateus muuttuu huonommuuden tunteeksi.

Ja huonommuuden tunne voi johtaa häpeään.

Häpeä voi saada meidät uskomaan, että meissä itsessämme on jotain vialla.

Rajoittavien uskomusten juuret voivat olla kaukana

Monet rajoittavat uskomukset eivät ole syntyneet yhdessä hetkessä.

Ne voivat olla peräisin:

• lapsuudesta

• kulttuurisista arvoista

• sukupolvien kokemuksista

• ympäristöstä, jossa vaihtoehtoja oli vähän

Jos ympäristö on opettanut, että pitää olla kiitollinen vähästä, omat toiveet saattavat jäädä taka-alalle.

Jos taas valintoihin on liittynyt riskejä tai pettymyksiä, keho voi oppia varovaisuutta.

Silloin turvallisin vaihtoehto voi tuntua olevan tyytyminen siihen, mitä saa.

Hermosto ja valinnan kokemus

Valinnan mahdollisuus ei ole pelkästään rationaalinen ajatus.

Se on myös hermostollinen kokemus.

Kun ihminen on pitkään kuormittunut tai stressaantunut, hermosto voi siirtyä selviytymismoodiin.

Selviytymismoodissa tärkeintä ei ole merkityksen etsiminen tai unelmien toteuttaminen.

Tärkeintä on turvallisuus.

Silloin mieli alkaa kysyä:

• Miten selviän tästä päivästä?

• Miten vältän virheet?

• Miten pysyn turvassa?

Tässä tilassa vaihtoehdot näyttävät usein rajallisilta.

Miten suhtautua kateuteen uudella tavalla?

Kateutta ei tarvitse yrittää poistaa.

Sen sijaan suhdetta siihen voi muuttaa.

Seuraavat kolme askelta voivat auttaa.

1. Pysähdy ja huomaa tunne

Kun huomaat kateuden nousevan, pysähdy hetkeksi.

Sen sijaan, että tuomitsisit tunteen, voit kysyä:

• Mitä minä tässä oikeasti kaipaan?

• Mitä tämä ihminen edustaa minussa?

Jo pelkkä pysähtyminen voi muuttaa kokemusta.

2. Ole hetki epämukavuuden kanssa

Kateus voi tuntua epämiellyttävältä.

Mutta jos emme pakene tunnetta heti, hermosto voi oppia, että tunne ei ole vaarallinen.

Kun tunne saa olla hetken olemassa ilman tuomitsemista, sen intensiteetti usein muuttuu.

3. Käännä huomio omaan elämään

Voit kysyä itseltäsi:

• Missä minä olen jo tehnyt valintoja?

• Missä olen ollut rohkea?

• Missä elämässäni on jo merkityksellisyyttä?

Kun alamme nähdä pieniä asioita omassa elämässämme, näkökenttä alkaa laajentua.

Kateus voi olla opettaja

Kateus ei välttämättä ole vihollinen.

Se voi olla opettaja.

Huonommuuden tunne voi paljastaa haavan, joka kaipaa huomiota.

Häpeä voi kertoa kohdasta, joka tarvitsee enemmän lempeyttä.

Kun uskallamme katsoa näitä tunteita uteliaasti, voimme oppia itsestämme jotain tärkeää.

Entä jos sinulla onkin mahdollisuus?

Ehkä kysymys ei ole siitä, että olisit epäonnistunut.

Ehkä kysymys on siitä, että olet ollut liian kuormittunut nähdäksesi kaikki vaihtoehdot.

Kun kuormitus vähenee ja hermosto rauhoittuu, moni asia alkaa muuttua.

Ajattelu selkeytyy.
Omat toiveet alkavat kuulua.
Valinnan mahdollisuus alkaa tuntua todellisemmalta.

Ja ehkä jonain päivänä huomaat katsovasi toista ihmistä ilman huonommuuden tunnetta.

Sen sijaan saatat ajatella hiljaa:

Minullakin on mahdollisuus.