Kun olet paikalla, mutta et oikein läsnä – mitä maadoittuminen tarkoittaa?

Menet keittiöön etkä enää muista, mitä olit hakemassa. Luet saman sähköpostin kolme kertaa, mutta sisältö ei jää mieleen. Hartiat ovat korvissa ja pää käy läpi huomista, eilistä ja kaikkea tekemätöntä.

Tai ehkä olo on aivan toisenlainen: sumuinen, vetämätön ja vähän irrallinen. Päivä etenee, mutta sinusta tuntuu kuin seuraisit sitä sivusta.

Näissä hetkissä maadoittumisesta voi olla apua.

Sana saattaa kuulostaa hieman epämääräiseltä. Sanmayalla maadoittuminen tarkoittaa hyvin arkista asiaa: huomion palauttamista siihen, missä olet juuri nyt.

Tässä ovat jalkani.
Niiden alla on lattia.
Selkäni saa tukea tuolista.
Katson ympärilleni ja tunnistan tämän huoneen.

Joskus jo tämä riittää muuttamaan oloa vähän.

Kun pää on täynnä, yhteys tähän hetkeen ohenee

Kuormittuneena huomio jää helposti kiinni ajatuksiin. Käyt mielessäsi läpi tekemättömiä töitä, läheisen asioita, ensi viikon aikatauluja tai keskustelua, joka jäi vaivaamaan.

Samalla yhteys kehoon ja ympäristöön voi heikentyä. Hengitys kulkee, jalat kantavat ja kädet hoitavat seuraavan tehtävän, mutta et oikein huomaa niitä.

Maadoittavassa harjoituksessa huomio tuodaan takaisin johonkin konkreettiseen:

• jalkapohjien tuntemukseen

• tuolin tai seinän tukeen

• ympärillä näkyviin väreihin ja muotoihin

• tuttuihin ääniin

• kehon liikkeeseen ja painoon.

Tutkimuksessa maadoittumisella tarkoitetaan usein keinoja, joilla ihminen palauttaa yhteyttä nykyhetkeen kehollisten tuntemusten, aistien ja ympäristön avulla. Näitä harjoituksia käytetään paljon myös traumainformoidussa työskentelyssä. Tutkimusnäyttö yksittäisten menetelmien vaikuttavuudesta on vielä rajallista, joten maadoittumista kannattaa ajatella käytännöllisenä itsesäätelyn keinona, ei hoitona tai lupauksena tietystä lopputuloksesta.

Maadoittuminen voi myös virkistää

Usein ajatellaan, että jokaisen hermostoharjoituksen pitäisi rauhoittaa. Maadoittuminen voi kuitenkin vaikuttaa eri tavoin riippuen siitä, millaisessa tilassa olet.

Jos käyt ylikierroksilla, ympäristön rauhallinen katseleminen ja selän alla tuntuva tuki voivat auttaa hellittämään.

Jos olet vetämätön tai sumuinen, jalkojen painaminen lattiaan, seisomaan nouseminen ja painon siirtäminen jalalta toiselle voivat tuoda kehoon lisää tuntumaa ja energiaa.

Jos ajatukset poukkoilevat, muutaman asian nimeäminen ympäristöstä voi auttaa kokoamaan huomion takaisin yhteen paikkaan.

Maadoittuminen ei vie sinua aina samaan olotilaan. Se auttaa huomaamaan, missä olet ja mitä ehkä tarvitset seuraavaksi.

Kokeile tätä, kun pää on muualla ja keho kulkee perässä

Tee harjoitus istuen tai seisten.

Aseta molemmat jalkapohjat lattialle. Paina niitä alustaa vasten muutaman sekunnin ajan ja hellitä.

Toista pari kertaa. Huomaa, tuntuuko paine enemmän kantapäissä, päkiöissä vai jalkojen ulko- tai sisäsyrjillä.

Siirrä sitten painoa hitaasti:

• päkiöiltä kantapäille

• oikealta jalalta vasemmalle

• jalkojen ulkosyrjiltä sisäsyrjille.

Katso samalla ympärillesi. Anna katseen pysähtyä kolmeen asiaan, jotka huomaat tässä tilassa. Voit nimetä ne hiljaa mielessäsi:

Ruskea pöytä. Vihreä kasvi. Valo ikkunassa.

Kuuntele seuraavaksi hetki ympäristön ääniä. Valitse yksi ääni läheltä ja toinen hieman kauempaa.

Pysähdy lopuksi huomaamaan:

• Miltä jalat tuntuvat nyt?

• Onko hengityksessä, katseessa tai olossa tapahtunut jotakin?

• Kaipaako keho seuraavaksi liikettä, lepoa vai jotakin muuta?

Olon ei tarvitse muuttua kokonaan. Ehkä huomaat vain jalkasi selvemmin. Ehkä katse kirkastuu tai hartiat laskeutuvat hieman. Sekin on jo tietoa.

Sinulle sopiva keino löytyy arjessa

Yksi maadoittuu kävelyllä. Toinen nojautuu hetkeksi seinää vasten. Kolmas tarvitsee lämpimän juoman, tutun äänen tai muutaman rauhallisen liikkeen.

Myös sama keino voi toimia eri päivinä eri tavalla. Siksi harjoituksen jälkeen kannattaa pysähtyä hetkeksi huomaamaan sen vaikutus.

Auttoiko tämä minua tulemaan enemmän läsnä olevaksi?
Selkiytyikö olo?
Tuliko kehoon lisää tuntumaa?
Vai kaipaisinko tänään jotakin muuta?

Kehon kuunteleminen vahvistuu harjoittelemalla. Interoseptiolla tarkoitetaan hermoston tapaa havaita ja tulkita kehon sisältä tulevia viestejä, kuten hengitystä, sykettä, jännitystä, väsymystä, nälkää ja kylläisyyttä. Nämä viestit vaikuttavat siihen, miten hahmotamme omaa oloamme ja tarpeitamme.

Harjoituksia erilaisiin hetkiin

Vagushermon Viisaus -verkkokurssilla opit tunnistamaan, millaisessa vireystilassa olet ja valitsemaan tilanteeseen sopivan harjoituksen.

Jos käyt ylikierroksilla, voit valita rauhoittavan harjoituksen. Vetämättömään oloon löytyy virkistäviä harjoituksia. Kuormituksen jälkeen voit tukea palautumista. Hajaantuneeseen mieleen saat keskittymistä tukevia keinoja, ja irralliseen tai sumuiseen oloon maadoittavia harjoituksia.

Kurssin tarkoituksena on auttaa sinua löytämään muutama toimiva keino, joita osaat käyttää omassa arjessasi. Silloin harjoitus ei jää vain videoksi kurssialustalle, vaan siitä voi tulla tuttu tapa palata takaisin kehoon ja tähän hetkeen.

Tutustu Vagushermon Viisaus -verkkokurssiin:
www.sanmaya.fi/vagushermon-viisaus

___________________________________________________________________

Kirjoittaja Mia Ulvila on Sanmayan perustaja, kasvatustieteen maisteri, työhyvinvointiasiantuntija, joogaopettaja SJL®, kundaliinijoogaopettaja ja Somatic Experiencing® -ohjaaja. Mia opettaa käytännöllisiä ja kehollisia keinoja stressin, kuormituksen ja vireystilan säätelyn tueksi. Hänen opetuksessaan yhdistyvät ymmärrettävä tieto hermoston toiminnasta,kehon kuunteleminen sekä lempeä ja armollinen tapa harjoitella.